Hautajaiset

Olimme käyneet pastorin ohjeen mukaan tutustumassa kappeliin etukäteen. Tiesimme, millaiseen paikkaan olimme menossa. Minua ahdisti hautajaiset ihan hirveästi ja varsinkin se, että joutuisin miehen kanssa laskemaan Rauhan hautaan.

Aurinko paistoi kirkkaasti, kun ajoimme kappeliin. Emme halunnet hautajaisiin muita vieraita kuin vanhempani ja veljeni. Lisäksi paikalla oli valokuvaaja. Kun menimme kappeli, arkku odotti paikallaan, kukkien ympäröimänä. Arkku oli arkuksi kaunis, mutta koska se oli pieni, se oli rumin asia, jonka olin koskaan nähnyt. Kammottava pieni arkku, jossa lapseni lepäsi.

En muista siunaustilaisuudesta paljonkaan. Itkin koko ajan ja lauloin virren niin kirkkaalla äänellä kuin pystyin. Pastori puihui näkyvän ja näkymättömän maailmaan kohtaamisesta, jolle herkistyy suurten menetysten kohdalla. Uuden merkityksen voi saada perhonen tai tuulen henkäys puussa. Hautausmaasta tulisi meille tärkeä paikka, hän sanoi. Pastori pyysi esikoisen kanssaan hommiin ja yhdessä he siunasivat Rauhan ja levittivät arkulle hiekkaa.

Mies kantoi Rauhan kappelista ulos. Seuraava hautajaissaattue oli jo tulossa paikalle ja ajattelin, mietin lohduttomalta porukalta heidän silmissään näytimme. Silitin miestä selästä pitkän matkan haudalle. Siellä kuoppa odotti, kuin irvistävä haava. Niin me laskimme maailman rakkaimman Rauhan hautaan. Pelkäsin koko ajan kaatuvani hautaan Rauhan mukana. Tai mitä väliä sillä olisi ollut, osa sydämestäni oli haudattu sinne joka tapauksessa ikuisesti. Lauloimme haudalla vielä jumalan kämmenellä ja ihana pastori opetti esikoiselle siihen laululeikin. Pastori lähti. Jäimme vielä haudalle hetkeksi.

Kun kävelimme hautausmaan pitkää kuusikujaa pitkin autolla, pastori käveli kaukana edessämme ja ihana esikoinen huusi: HEI PAPPI! Miksi olet noin pieni??Pappi hei! Miksi toi pappi on niin pieni?

Kun ajoimme kotiin, satoi vettä. Kun pääsimme kotiin, satoi lunta. Kaikki luonnon ilmiöt näyttäytyivät sinä päivänä. Muistotilaisuus oli lyhyt. Mitä muistelisimme? Päälimmäisenä oli meidän haaveidemme muistotilaisuus. Kaiken sen, mistä jouduimme lapsemme myötä luopumaan.

Ota hänet vastaan, suuri pyhä Jumala, ota hänet vastaan, kaipaavia lohduta.Ota hänet vastaan taivaan kotiin avaraan,ota hänet vastaan iloon loppumattomaan. Ota hänet vastaan, tuuli hiljaa puhaltaa,ota hänet vastaan, virta kantaa kulkijaa.Ota hänet vastaan rantaan suuren rauhan maan,ota hänet vastaan kotisatamaan. Ota hänet vastaan, meillä on niin ikävä,ota hänet vastaan, murheellisten ystävä.Ota hänet vastaan, silta yli pimeyden,ota hänet vastaan, syli rakkauden.Ota hänet vastaan, syli rakkauden (San. Anna-Mari Kaskinen)