Hautajaisten suunnittelu

Me halusimme  Rauhan siunaamaan pastorin, joka kastoi myös esikoisemme. Hän on entinen työkaverini ja hänen oli tarkoitus myös kastaa Rauha. Kasteen teki sairaalapastori ja meille tuttu pastori sai hänet haudata.

Arkun ja hautajaiskukkien valitseminen oli kamalaa. Miehelle oli tärkeää saada juuri tieynlainen arkku ja tietynlaiset rypytykset. Tietynlaiset kukat. Hänen prinsessalleen. Mies mittaili arkkua mittanauhalla ja kukkia mietittiin kauan. Lopulta valitsimme muutamasta värikkäästä kukasta mieleisiämme ja jätimme loput hautaustoimiston haltuun.

Pastori tuli meille kotiin suunnittelemaan hautajaisia. Puhuimme toivosta ja valosta ja tapa
uskovaisuudesta. Sanoimme olevamme tapauskoivaisia ja pastori sanoi meidän puhuvan toiveikkaammin kuin moni uskoivaiseksi itsensä mainitseva.

Jos kukkien valitseminen oli vaikeaa, oletin myös hautajaisvirsien valitsemisen olevan vaikeaa. Olimme puhuneet miehen kanssa lasten laulusta: Tiitiäinen, metsäläinen, pieni menninkäinen. Pastori ehdotti meille Järnefeltin Kehtolaulua ja Petri Laaksosen Ota hänet vastaan. Vaikken pidä Petri Laaksosesta, hyväksyin kappaleen, koska pastori sanoi, ettei Petri Laaksonen sitä hautajaisissa laula. Ja laulussa puhuttiin rauhan maasta.

Onneksi pastorilla oli ehdottaa kappaleita valmiiksi. Minulle on musiikki aina ollut tärkeää, mutta musiikki sammui Rauhan kuoltua. Emme olisi saaneet kappaleita valittua, emme mitenkään.
Päätimme, että otamme hautajaisin valokuvaajan. Kenenkään ei tarvitsisi huolehtia kuvaamisesta, vaan kaikki saisivat keskittyä suremaan ja kokemaan hautajaiset sellaisina kuin ne olisivat. Tietenkin valokuvaaja, joka kuvasi Esikoisen 1 vuotiaana, oli raskaana, eikä halunnut tulla. Hänellä oli ehdotettavana kollega, jonka valitsimme.

Muutamaa päivää ennen hautajaisia tajusin, että kai meidän pitäisi tarjotakin siellä jotain. Laitoin tekstiviestin kollegalleni ja saimme hänen kauttaan tilattuta tarjottavat matalalla kynnyksellä. Jotain kaunista meidän prinsessallemme.

Tärkeintä meille oli, että hautajaiset ottaisivat Esikoisen mahdollisimman hyvin huomioon. Tilaisuuden piti olla hänelle helposti lähestyttävä ja sisäistettävä. Ettei hänen tarvitsisi pelätä ja jotta hän ymmärtäisi mahdollisimman paljon. Tai no, miten noin pieni voisi ymmärtää, kun emme ymmärtäneet itsekään. Tuskin ymmärrän vieläkään.