jooga

Ehkä nyt saan jonkun sanan aikaiseksi elämään kiinnittävistä asioista. Ensinnäkin minulle oli tärkeää Rauhan kuoleman jälkeen tehdä eri lailla kuin ennen. Jooga oli niistä yksi asia. Olin ennen vannonut salilla käynnin nimeen ja pitänyt joogaa liian hitaana minulle.

Heti kun sektiohaavan puolesta sauna, rupesin käymään kundaliinijoogassa. Se on loistava joogamuoto kelle tahansa, koska se sopii kaikille ja kaiken kuntoisille. Mutta mikä tärkeintä, joogaharjoitukset tehdään silmät kiinni. Kaikilla on lähes koko ajan silmät kiinni. Istuin siellä monet kerran itkien ja se ei haitannut, koska kukaan ei nähnyt, vaikka olin julkisessa tilassa. Erityisesti ensimmäisten kuukausien aikana itku yllätti minut lupaa kysymättä (toki se tekee niin vieläkin, mutta harvemmin). Oli hienoa, että jonnekin pystyi lähtemään. Kävin siellä kolme tai neljä kertaa viikossa laulamassa mantroja ja kumartamssa sisäiselle opettajalle. Itkemässä ja juomassa teetä.

Kyllähän se tuntui ihan hörhöilyltä, mutta ajattelin, että tämä on nyt sitä mitä teen. En hoida vauvaa, en käy töissä, en opiskele, joten joogaan. Joogafilosofia perustuu kovin positiiviseen elämän asenteeseen ja siihen, että oman mielentilansa voi valita. Voi valita onnen, mutta myös negatiivisuuden. Yhtälailla negatiivisista tunteista voi päästä irti ja jättää ne taakseen. En todellakaan kykene moiseen mielen hallintaan, enkä osaa päästää irti. Mutta joogatunneilla saa aina välillä pienen hetken kokea, millaista on sisäinen rauha ja keskittyminen hetkeen. Minulla on kokemus, että ajatus lapsen kuolemasta on koko ajan hakkaavana ajatuksena päällimmäisenä tai surumielisenä ja välillä karmivanankin musiikkina taustalla, joka välillä yltyy ja välillä hiljenee, mutta koko ajan se kuuluu. Joogassa sain aina pieneksi hetkeksi ajatukset hiljenemään. Se saattoi olla sekunti tai kaksi. Mutta mielen hiljaisuus tuntui hyvältä ja rauhoittavalta.

Olen jatkanut joogaamista. Tunnit ovat todella vaihtelevia ja filosofia mielenkiintoinen, erikoinen, mutta mielenkiintoinen. Minusta on ihanaa rauhoittua tietoisesti. Silloin tuntuu myös välillä, että saisin yhteyden Rauhaan. Ihan kuin olisin häntä lähellä, kun muu ympärillä ja pään sisällä hiljenee. Ihan kuin saisin hetken hoitaa häntä.

May the long time sun shine above you. All love surround you. And the pure light within you, guide you way on. Sat nam.